Ihan ok - tällaisena

Aloitin uuden työn... Näin kevään korvalla on mukava siirtyä vähän kevyempään tekemiseen, virkkaamiseen. Olen tehnyt jokaiselle lapselle "kapioksi" suuren liinan, voivat käyttää sitten pöydällä tai sängyllä - jos haluavat. Ennen kuin muutimme Espooseen, kotimme oli putkiremontin takia paketissa. Meille vakuutettiin, että kaikki tavaramme säilyvät varmasti. Huoneiston sisäovet, joihin ei mennä, sinetöidään. Toisin kävi! Olen saanut huomata monen tavaran vaihtaneen omistajaa. Harmillista, sillä moni käsityö, joka koristaa nyt jonkun toisen kotia, oli minulle tärkeä. Isoäitini oli niistä osa tehnyt ja omista töistäni kaipaan töitä, joihin ei ole olemassa  enää malleja. On aina kurjaa joutua varkauden kohteeksi. Nyt se tuntuu kurjalta, sillä uskoin tavaroidemme olevan turvassa ja kaikkien kiireiden takia en huomannut puuttuvia tavaroita... kunnes olisin laittanut juhlaliinan pöytään  =( Miksi näin? Miksi lapsieni tumput katoavat koulussa? Miksi toisen omaisuutta ei ...

KEVÄT KEIKKUEN TULEVI... Aamulenkillä mäyrikseni kanssa saimme nauttia ihanasta kevään tuoksusta. Tuntuu hassulta, että näin pian on jo havaittavissa kaikenlaisia kevään merkkejä. Lokkien kirkuna, pienet ruohontupsut, vettä täynnä oleva puro, leskenlehden pienet pompulat ja omassa pihassa sipulikukkien orastavat lehdet sekä maksaruohon pienet, ihanan vihreät sirkkalehdet... Kaikkea tätä sain katsella aamulla ja ihmetellä: tällainen talvi tällä kertaa! Pimeän syksyn ja tammikuunkin jälkeen, valo tuntuu kertakaikkisen ihanalta, vaikkei tänään aurinko meillä paistakaan! Tosin kotona kaikki pöly ja ikkunoiden lika sekä pintojen tahrat näkyvät ärsyttävästi ja vaativat minua toimimaan. Olen aina luullut olevani hyvinkin siisti ihminen, mutta tämä kevään valo paljastaa inhottavasti totuuden: tarttis rouva tehdä jotain! Eilen ihailin kaupassa upeita vaalean lilan värisiä tulppaaneja! Viikonlopuksi ajatteli niitä hankkia pöydälleni... Lisäksi lähikauppaani oli tullut ihana uutuus: yr...

Hei sinä ihana, joka avasit tämän blogin! Olen neljän lapsen äiti, yhden miehen vaimo ja yhden pienen kääpiömäyriksen mami. Elämä tässä nykyisin melko suuressa perheessä on hektistä, niin kuin ehkä arvaat! Kaipasin jotain uutta itselleni, koska olen pienestä tytöstä saakka nauttinut kirjoittamisesta. Päiväkirjoja on vanhemmillani useampi laatikko säilytettävänä ja vielä nyt perheenäitinä, on useampi kirja täyttynyt ajatuksistani... Ajattelin silloin tällöin kirjoitella huomioitani luonnosta, ruoasta, käsitöistä, ihmisistä ja ehkäpä perheestäni... Pidän kuvaamisesta ja saatanpa liittää mukaan myös omia kuviani. Kännykkähän nykyään on aina mukana, joten kuvia tulee rapsittua monesta eri tilanteesta! Elämä neljän lapsen kanssa on työntäyteistä, mutta oikeasti ihanaa! Olen ollut lasten kanssa kotona ja voin käsi sydämmellä sanoa nauttineeni näistä vuosista. Vanhin lapsistani on pian 20-vuotias, kotiäitiyttä on mahtunut näihin vuosiin paljon. Olen ollut vain muutami...