Mitä sitä taas syötäisiin?

Meillä tuo lause kajahtaa kuuluville kolmesta neljään kertaan päivässä ja aiheuttaa ainakin minulle toisinaan pienimuotoista verenpaineen nousua.

Miten sitä jaksaisi aina tehdä terveellistä, hyvää ja vielä hiukan erilaista ruokaa nälkäiselle laumalleni? Jokaisella on omat lempimaut ja ihan aina en vain onnistu miellyttämään kaikkia. Sitten on vain keksittävä jotain kaikille maistuvaa - jälkiruuaksi.
Loppujen lopuksi koulun alkaminen ei ruokahuollon näkökulmasta juurikaan helpota pohdintaa. Paitsi, että on päiviä jolloin pojat tulevat hyvin nälkäisinä kotiin - kouluruoka on ollut kokeellista ja maistunut mielenkiintoiselta. Olenkin näiden "kokeilujen" myötä tullut siihen tulokseen, että keittäjien mielestä on joskus mukava valmistaa ruokaa, mikä ei maistu ja kuunnella kuinka nälkäiset ja levottomat lapsukaisemme kirmailevat pitkin käytäviä aiheuttaen harmaita hiuksia muulle henkilökunnalle.
Kysyn nyt, etteikö olisi viisaampaa täyttää pilttien kurnivat masut ihan perusruoalla, jossa oikeasti on tunnistettavia "komponentteja". Väitän, että tyytyväisiä vekaroita ja heidän vanhempiaan olisi hiukan enemmän...toisaalta koulujen läheiset McDonald'sit, Hesburgerit ja pizzeriat kärsisivät.

Joka tapauksessa meidän vanhempien harteilla on kunnon päivällinen ja iltapala - läksyjen ja kuulumisten lisäksi. Minun harras toiveeni perheelleni on taas alkavana syksynä: kaikki yhteisen ruokapöydän ääreen neljän ja viiden välillä. Silloin on kaikki valmista: höyryävät kattilat, katettu pöytä ja aikuinen valmiina vastaanottamaan päivän haasteet.

Ikuinen ja vaikea kysymys varmasti meille kaikille: mitä tänään ... miksi aina tätä?

Itse olen tänä syksynä käyttänyt erityisen tarkkaan hyväkseni kaikenlaiset ämpäritarjoukset juureksia ja hedelmiä. Lisäksi, kun lihatiskiltä ottaa ison palan keittolihaa, saa perheelle edullisesti hyvää ja täyttävää ruokaa pariksi päiväksi. Mikä on oikeasti parempaa kuin vanhanajan kunnon lihakeitto? Keitto, jonka lihaa on keitetty mausteisessa liemessä usean tunnin ajan?

Sienet, marjat, omenat ja vielä muutamat sinnikkäät raparperin varret.... niistä sitten lisukkeita ja jälkkäreitä kaikkien makuun.

Syksy on varmasti vuoden parasta aikaa keittojen ja patojen tekemiseen. Varsin helppoa ruokaa valmistaa! Kuoritaa, pilkotaan ja pataa porisemaan =)

Ihanien syksyisten ilmojen jo saavuttua, toivotan oikein nautinnollisia syksyn päiviä!