Ihan ok - tällaisena

Onkohan sen niin, että onnellinen lapsuus = onnellinen aikuisuus? Niin haluan uskoa, sillä oma lapsuuteni oli onnellinen. Ympärilläni oli kahdet rakastavat isovanhemmat: Lahden Hirsimetsäntiellä mummi ja vaari sekä Jalkarannassa mummo ja pappa. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että erilaisuudessaan he ovat antanneet varsin hyvät eväät elämään tukien vanhempiani kaikin mahdollisin keinoin. On ollut hyvä kasvaa erilaisten ihmisten, tapojen ja perinteiden täyttämää lapsuutta. Minulle tärkeitä ihmisiä heistä jokainen, mutta kaksi heistä: mummo ja vaari ovat erityisesti vaikuttaneet minuun. Kaikki heistä olivat karjalaisia, mummo ja vaari opettivat eniten minulle perinteitä nykyisen Suomen rajan toiselta puolen kertoen omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Heidän kaikkien arvomaailma on vaikuttanut minuun voimakkaasti sekoittuen omaksi arvomaailmakseni, jota jaan ja jatkan mieheni kanssa omilleni. Vaarin kanssa olin hyvin paljon rippikouluikäiseksi saakka. Valitettavasti lukion ensi

  Pian on taas aika suuren suomalaisen juhlan! Moni valmistautuu juhlaan kasaten valtavat määrät ruokaa ja alkoholijuomaa ja kaikenlaisia herkkuja viikonlopun viettoon. Taitaa äidit ja isät olla stressaantuneina auto- ja kauppajonoissa, kiire on jokaisella kova. On päästävä mahdollisimman pian pois kaupungista, maalle rauhaan kestitsemään isoa vierasmäärää. Kuulostaako juhannuksesi tällaiselta? Nuorempana (ennen lapsia) meilläkin on kauheasti suunnitelmia ennen tätä keskikesän juhlaa. Osa toteutui ja osa ei, aina kuitenkin olimme ystäviemme kanssa jossain mökillä saunomassa ja viettämässä iltaa... Stressi syntyi siitä, minne/ketkä/kuinka/miten toteutamme bileet. Tänään olen poikien kanssa siivonnut kodin lattiasta kattoon. Vaikka vasta Annan juhliin teimme suuremman raivauksen, näytti täällä taas isomman siivouksen tarpeelta. Pikkupojat innostuivat siivoamaan saunan; nyt on pesty lauteet ja lattiat, laitettu puhtaat pyyhkeet, laudeliinat ja löylyveteen koivuntuoksua. Ehkä tuon

Olenpa saanut elää tänään sen ihmeellisen päivän, että kotimme oli aamulla edustuskunnossa yhdessä hujauksessa. Ei meille tosin ollut ketään tulossa, mutta lapsoseni olivat niin kovin ahkeria, että laittoivat oman huoneensa kuntoon ennätysajassa.  Meille kolmelle on tehnyt hyvää tämä pienperhe. Olen saanut muutaman päivän ajan nauttia "pikku poikieni" seurasta ja avustakin. Heidän jutut ovat olleet niiiin ihania! Voisitko kuvitella, että en ole ollut heidän kanssa näin heidän syntymän jälkeen? Aina on ollut väkeä enemmän; elämää ja hulinaa, selviämistä ja selvittämistä. Silti en antaisi yhtään päivää pois, elämä melko suuren perheeni ja kaikkien lainalasten kanssa on ollut ja on antoisaa. Saan olla onnellinen tänään. Sain huomata, että poikien kanssa ei olekaan niin hankalaa kuin olen ajatellut. Täytyy tunnustaa, että pelkäsin hiukan suurta adrenaliinin määrää. Sitähän murrosikäisillä löytyy! Tasot vain taitavatkin laskea, kun ei ole niin paljon yleisöä ihailemassa suor

Oletko koskaan miettinyt mitä kaikkea kuuluu sanaan rakkaus? En varmasti tiedä vielä kaikkia vivahteita, mutta jotain on kohdalleni osunut matkan varrella. Jotain olen oppinut ja jotain on varmasti vielä oppimatta, niin ainakin haluan uskoa. Vietimme 22. hääpäiväämme vajaa viikko sitten, perjantaina. Varsinainen hääpäivämme oli täynnä touhua ja tohinaa: kilpailuihin lähtöä, serkkujen kanssa leikkimistä, onkimista, ruokaa ja pyykkiä. Isä lähti poikaansa viemään Ylöjärvelle, minä jäin kotiin omien ja lainattujen lasten kanssa. Näin sitä voi joskus olla, elämänmakuinen hääpäivä ilman suurta juhlaa! Jäin kuitenkin kaipaamaan yhteistä hetkeä ja rauhoittumista, ehkä sellaiselle on aikaa tulevana viikonloppuna.  Rakkautta on jaksaa odottaa elämän viuhuessa ympärillä, joskus on meidän vuoro! Rakkaus on muuttunut ja kasvanut näiden vuosien aikana. Alkuaikojen huuma on muuttunut arkiseksi yhdessäoloksi, nyt voimme nauttia toistemme seurasta vain istuen lähellä toisiamme, silti tuntie

Anna 1 vuotta Viikonloppuna saimme juhlia esikoisemme valmistumista. Vaikka ilma oli viileähkö, tunnelma oli lämmin. Tuntui hyvältä saada viettää aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa. Meidän oli niin hyvä olla! Tuntuu käsittämättömältä, että tämä pieni tyttäreni on jo valmistunut ensimmäiseen ammattiinsa. Vastahan hän otti huteria askeleita pyykkipojat käsissään, turvanaan. Miten hän onkaan kasvanut, upeaksi nuoreksi naiseksi - tuntevaksi ja huolehtivaksi. Vuodet ovat kasvattaneet häntä hyvin; arvot ovat kohdallaan ja voin luottaa, että hän pärjää.  Isän juhlapäivänä pitämässä puheessa oli sitaatti "Jätä jälkesi niihin askeliin, jotka johtavat suuriin unelmiin". On ollut upeaa seurata vierestä, kuinka unelmasta on jo ensimmäinen osa toteutunut. Matkanvarrella hänen unelma on kasvanut ja uutta haastetta kohti hän lähtee luottavaisin mielin. Minullakin on siis turvallinen ja luottavainen olo, hänen luonteellaan tulevat asiakkaat saavat varmasti parasta mahdollista hoiv