Villinä villasukkiin

 "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä!"

Minna Canth 1884

Pelottava ajatus...

Mummini teki aivan ihanaa pitsiä, jonka tekoa en koskaan ehtinyt oppia. Mummoni neuloi, virkkasi, solmi ryijyjä ja nypläsi. Kaksi ensimmäistä ehdin oppia, ryijyt ja nypläämiset hän vei mennessään. Kuinka minua harmittaakaan, etten ehtinyt oppimaan!

Neulomisen aloitin jo nuorena...nukkevauvani (taisi olla äitini vanha) kärsi kylmyydestä. Hänen päähineensä oli vuosien saatossa kadonnut, joten minun oli hyvänä pikku äitinä tehtävä hattu! Onneksi vaarini oli varustettu melko pitkillä hermoilla: eihän siinä auttanut muu kuin kaivaa kätköistä pyöröpuikot, sukkapuikot ja lankaa. Aikaa

kaupoille ei todellakaan ollut: lapsen pää paleltuu! Viisivuotiaan varmuudella aloitin...en muista neulomisen vaikeaa olleen, mutta etusormi siinä vaurioitui kyllä! Ei vaarini ihan jaksanut keskittyä oikeaan työasentoon, valmista piti tulla! Hattu valmistui, sormi laastaroitiin ja nukkevauvan pää pysyi tuiskuissa lämpimänä!

Käsityöpistos oli annettu! Halusin tehdä jo seuraavaa...

Onneksi mummon luota löytyi hiukan uudempia ja pehmeämpiä lankoja sekä sitä työasennon neuvontaa. Etusormi parantui ja langan pito sekä kireys (löysyys sormella) opeteltiin juurta jaksain. Hänelläkin oli varattuna aikaa ja hermoja tulevalle addiktille!

Ennen koulun alkua olin jo neulonut useamman parin villasukkia ja -tossuja. Lapasia opettelin tekemään ja virkkuukoukulla patalappuja helpompina töinä. Turhauduin käsityötunneilla...olisin niin kovasti halunnut tehdä oikeita töitä silmukoiden virkkaamisen ja lappujen neulomisen sijaan.

Nyt saan tehdä ihan mitä haluan!
Sen verran olen tainnut periä mummoni mieltä, ettei valmiiden mallien toistaminen ole oikein minun juttu. Katselen toki toisten töitä ja mieleiset kuvat jäävät kummittelemaan. Jos ja kun saan ruutupaperia ja lyijykyniä käsien ulottuville, saatan piirtää kuvituksia tuleviin sukkiin ja lapasiin.

Tämän vuoden saldona on jo 32 paria villasukkia, lukematon määrä Afrikan kukka ja muutama pannulappu.

Sukkieni kaava on helppoakin helpompi!

16 silmukkaa puikolla.
Kantalappussa 32 silmukkaa ja kerroksia 15-17 riippuen tulevasta jalasta =)
Kantalapun teen aina vahvistettuna. Ne kestävät parhaiten!
Naisen sukan pituus ennen kavennuksia on 21-22 cm miehille 23-24. Lapsille täytyy sitten jo mittailla ihan oikeasti jalkojen pituuksia.
Kärkikavennuksekin teen aina samalla tavalla: 1. ja 3. puikolla kaksi kolmanneksi viimeistä neulotaan yhteen. 2. ja 4. puikolla toinen ja kolmas silmukka myös yhteen. Joka toisella rivillä kavennus niin kauan, että puikoilla on jäljellä 8 silmukkaa ja sen jälkeen kavennan jokaisella kierroksella.

Kun kaava on aina sama, voi leikitellä kuvioilla mielin määrin. Kunhan kuvio on neljällä jaollinen =)

Mielestäni helppoa kuin heinän teko!
En siis oikeasti mieti laisinkaan neuloessani vaan nautin kätteni jäljistä... Mummoni taisi opettaa hyvin: en kärsi niska- tai käsisäryistä, vaikka kädessäni on aina joku työ. Käteni ovat niin kovin levottomat, istua en voi tekemättä mitään käsilläni.

 Perheeni olen vuosien varrella pukenut nuttuihin, villahousuihin,
 lapasiin ja sukkiin. Villapeittojen alla ovat saaneet

 pikkuiset köllötellä vaunuissaan. Koirien (Hugon ja Freyan) pedeissä on virkkaamani peitot...

Muutama vuosi sitten jouduin varkaiden uhriksi: virkkaamani pöytäliinat lähtivät pitkäkyntisten matkaan. Pari kesää on vierähtänyt uusien juhlaliinojen tekemiseen; jokaiselle lapselle on omansa ja vielä itsellenikin muutama...

Ehkä perheeni, sukulaiseni ja ystäväni, joille töitäni tuputan ovat jo kyllästyneitä...toivottavasti kuitenkin ei! Uusia ideoita pursuaa mielessäni ja en oikein malta odottaa seuraavan työn aloitusta...joskus tosin työn valmistuminen tuon mieleen haikeuden. Harvemmin viitsin tehdä kahta samanlaista.

Nyt olen aloittanut projektin nimeltä: töiden arkistointi ja kuvien säilytys! Jospa joskus joku on kiinnostunut ja halukas tekemään samankaltaisia töitä. Ruutuvihkoihin on piirtynyt kaikenlaisia suherruksia, osa on päässyt valmiisiin töihin ja silloin löytyy myös valokuva.

Ehkä näistä piperryksistä on inspiraatioksi!