Tänään sen päätin...

Hei sinä ihana, joka avasit tämän blogin!

Olen neljän lapsen äiti, yhden miehen vaimo ja yhden pienen kääpiömäyriksen mami.

Elämä tässä nykyisin melko suuressa perheessä on hektistä, niin kuin ehkä arvaat!
Kaipasin jotain uutta itselleni, koska olen pienestä tytöstä saakka nauttinut kirjoittamisesta.
Päiväkirjoja on vanhemmillani useampi laatikko säilytettävänä ja vielä nyt perheenäitinä, on useampi kirja täyttynyt ajatuksistani...

Ajattelin silloin tällöin kirjoitella huomioitani luonnosta, ruoasta, käsitöistä, ihmisistä ja ehkäpä perheestäni... Pidän kuvaamisesta ja saatanpa liittää mukaan myös omia kuviani.
Kännykkähän nykyään on aina mukana, joten kuvia tulee rapsittua monesta eri tilanteesta!

Elämä neljän lapsen kanssa on työntäyteistä, mutta oikeasti ihanaa!
Olen ollut lasten kanssa kotona ja voin käsi sydämmellä sanoa nauttineeni näistä vuosista.
Vanhin lapsistani on pian 20-vuotias, kotiäitiyttä on mahtunut näihin vuosiin paljon. Olen ollut vain muutamia vuosia töissä kodin ulkopuolella.

Äitiys on minulle tärkeintä maailmassa! Lapset ovat lahjoja, joista haluan pitää niin hyvää huolta kuin vain voin. Haluan antaa heille hyvät eväät aikuusuuteen! 

Virheistään jokainen oppii ja niitä olen tehnyt lasten kanssa varmasti ja paljon. Luulen kuitenkin, että heillä jokaisella on vahvat taidot ja itsetunto eväänään omaan elämään ja kotiin.
Sitten joskus =)

Uusiin haasteisiin ja aikatauluihin olen lasten, mieheni ja nyt vielä koiran kanssa saanut tottua näiden vuosien aikana. Kaikesta olemme oppineet paljon yhdessä ja uskon, että yhdessä tehden sekä läpikäyden meistä on perheenä tullut vahva yksikkö!

Kotona meillä on paljon vanhaa, itsetehtyä ja jotain ihan vähän uutta! Vaihtelen usein huonekalujen ja yleensäkin tavaroiden paikkoja. Nyt vanhemmiten olen hiukan hellittänyt, enää ei mieheni tarvitse kysyä illalla, mistä sänkynsä löytää! Näin on joskus käynyt!

Vuodenajat ja juhlapyhät näkyvät kotonamme. Koristelen mielelläni ja melko hartaasti kotiamme erilaisia juhlia varten. Olenkin jo ostanut useamman pöytäliinan valmistujaisia varten, tosin voi olla, että niistä ei mikään päädy juhlapöytään... Kattauksenkin olen suunnitellut useampaan kertaan, niin kuin menunkin. Sanotaanhan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, toivottavasti näin on sitten loppujen lopuksi, ensimmäisen kerran tänä keväänä.

Minulla on aina jokin käsityö käsissäni, en yksinkertaisesti osaa istua tekemättä mitään!
Niissäkin näkyy vuoden kierto, näin kevään neulon vähemmän sukkia ja tumppuja... nyt on aika siirtyä kevyempiin pitsisiin ja romanttisiin käsitöihin.

Liitän tunnelmia viime kesältä! Tänään on ollut niin ihanan aurinkoinen ja keväinen päivä, että sormeni syyhyävät jo multahommiin! Ehkä on vielä hetken aikaa odotettava, katsella kuvia ja suunnitella taas uutta.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2020

Minne lapsuus ja leikki katosi?

Voiko äiti olla edes joskus oikeassa?