Juhlan jälkeen... hiljaisuus

Vietimme kesäkuun toisena viikonloppuna Antin ylioppilasjuhlia =)
Ilma suosi meitä, taisi olla kesän ensimmäinen kunnon hellepäivä - saimme istua pihalla nauttien ystävien ja sukulaisten seurasta. Juhlat olivat todella onnistuneet, juuri Antin näköiset! Rennot ja iloiset.

Tarjoilut riittivät juuri ja juuri...jääkaappiin ei jäänyt mitään laitettavaa! En ole vielä kertaakaan onnistunut mielestäni näin hyvin mitoittamaan ruokia. Annalle ja minulle ei jäänyt kuin astioiden peseminen, kuivaaminen ja pakkaaminen seuraavia juhlia varten. Ei mikään vähäpätöinen homma; väsyneenä ei yhtään huvittaisi, mutta ajatus aamuisesta tiskivuoresta kyllä auttaa jaksamaan =)

Yksi elämänvaihe on nyt Antilla päättynyt. Tiedossa on ehkä opiskelua, varmasti urheilua, kesätöitä ja jonain päivänä armeija. Toivon niin paljon hyviä asioita ja ihmisiä matkallesi, poikani!

Onnistuneiden juhlien jälkeen iskee ehdottomasti rapula. Mitään ei jaksaisi tehdä, mikään ei huvittaisi! Onneksi on myös lupa höllentää ja vain olla.

Siivosimme, puunasimme ja pyyhimme niin paljon, että juhannus hurahti eteen ihan itsekseen. En sitten valmistellut keskikesän juhlaa tällä kertaa millään lailla. No, laitoin kyllä muutaman pitsiliinan ja pyyhkäsin suuremmat pölyt pinnoilta, mutta näin vähällä en ole koskaan aloittanut juhlan viettoa.

Ei kuitenkaan juhlaa ilman hyviä ruokia ja herkkuja... Grillasimme kanavartaita, lammasta, kasviksia, makkaraa unohtamatta sekä keitimme ison kattilallisen uusia perunoita ja lisäksi tarjoilimme silliä ja savustettua lohta... jälkkäriksi ranskalaista raparperipiirakkaa, Brita-kakkua ja Pirkan tuulihattuja (ei kaikkea tietenkään yhdellä kertaa). Vatsat pullollaan sitten pidimme sadetta (niin kuin varmaan suurin osa suomalaisista), etsien pehmeää, lämpöistä pesää päiväunia varten... Voihan sen juhannuksen viettää näinkin =) Syöden, syöden ja ajatellen seuraavaa syömistä.

Taloon on tänään laskeutunut hiljaisuus!
Koko perheeni on lentänyt omille teilleen; töihin, treenaamaan, shoppailemaan ja risteilemään. Jäimme Hugon kanssa ihan kahden ...voi tätä hiljaisuutta!

Tämän kesän aikana ovat jopa "pikkupojat" keksineet parempaa tekemistä - kodin ulkopuolelta. Laukkuja on pakattu moneen otteeseen erilaisia vierailuja varten. Onpa hyvä, etteivät istuskele kotona miettien mitähän tekisi: "pelaampa playkkarilla pari tuntia aikani kuluksi!"

Tekaisin juhannuksen aikana parit pitsivillasukat ja yhdet melkein...
Innostuin  leikkaamaan taas matonkuteita ja virkkaamaan isolla koukulla mattoa. Välipalatöitä täytyy tehdä, että jaksaa sitten taas palata "sorvin" ääreen - villasukkiin. Niillä tuntuu olevan kysyntää varsinkin tänä kesänä! Hiukan kevyempiä, pitsimäisiä sukkia valmistuu onneksi nopeasti.

Alkavalle viikolle on vihdoin luvattu hiukan enemmän aurinkoa kuin sadetta. Toivottavasti ilma hiukan lämpenee...

Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2020

Minne lapsuus ja leikki katosi?

Voiko äiti olla edes joskus oikeassa?