"Find joy in the ordinary"

 "Find joy in the ordinary" - löydä ilo tavallisuudesta

Viimeviikon torstaina vietimme vappua... normaalissa suomalaisessa ilmastossa, vuorotellen vettä, rakeita ja lunta. Ainakin meillä!
Tuntui ihan naurettavalta ajatus ilmapalloista ja serpentiinistä, kesämekoista ja ylioppilaslakeista. Sillä kaikki ne menevät pilalle sellaisella säällä.

Perheeni juhlikin sisätiloissa ystävän kanssa, hyvällä ruoalla ja juomalla. Tunnelma oli aivan mieletön, aivan niin kuin hengenheimolaisilla vain voi olla! "Juhlamme" syntyivät muutamassa tunnissa iltapäivän idean jälkeen. Pienestä voi tehdä hauskan ja rentouttavan illan! Parasta kuitenkin on yhdessäolo.

Viikonloppuumme kuului tällä kertaa myös kutsukorttien osoitteiden metsästys. Onneksi on Eniro! Suurinpiirtein osoitteet muistaa, mutta nykyään taitaa olla ainoa mahdollisuus saada posti perille vain ja ainostaan täysin oikeilla osoitteilla. Valmistujaispuuhat ovat siis alkaneet!

Onneksi saimme teetettyä kauniit kutsukortit, pääsimme tästä osiosta hyvinkin helpolla.

Tässä sitten seuraava haaste:
Tarjoamisien suunnittelu on täydessä käynnissä.
Olemme molemmat harjoitelleet jos vaikka mitä tarjottavaa.. on vaikea päättää kaikkien ihanien joukosta parhaat.

Tehdäkö pullaa, kakkua (täytekakkua, hyytelökakkua, kahvikakkua - vai näitä kaikkia), pipareita, muffinsseja, tuulihattuja, mitä?


Suolaiset tarjottavat ovat ihan yhtä vaikeita päätettäväksi! Kasvis, kala vai liha? Entä salaatti? Lämmin vai kylmä? Keitto? Grilli?

Luulin suunnitelmieni olevan valmiina jo talvella, mutta nyt olemme Annan kanssa löytäneet niin paljon ihania vaihtoehtoja, että päättäminen alkaa olla vaikeaa. Pitäisi ehkä sulkea silmät ja korvat kaikilta kokkiohjelmilta, ehdotuksilta sukulaisilta/tuttavilta sekä unohtaa kaikki naistenlehdet toukokuun ajaksi. Ylitarjontaa ehdotuksista on mielettömästi! 

Pihamme on juhlia varten jo valmis! Omenapuiden ja sireenien kukintaa odotan loppukuulle.

Istutimme lasten ja Hugon kanssa kukkaset pääsiäisviikonloppuna ja nyt takatalven tultua olemme saaneet suojailla kukkia milloin sateenvarjoin , milloin viemällä niitä varastoon suojaan kylmältä. Sellaistahan se on, minä olen näissä kukkajutuissa vähän hätäinen... Odotan koko pitkän talven kesää ja kukkia, en malta odottaa lämmön tasaantumista. Aina tulee kuitenkin kylmä kausi, joten joka vuosi olen saanut kanniskella istutuksiani. 

2014

Viikonlopun vesi- ja erilaiset veden olomuotosateet ovat tehneet kuitenkin ihmeitä sekä pihassa että ympäröivässä luonnossa. Nurmikko on lähtenyt reippaaseen kasvuun ja kukkapenkeistä kurkistaa jos vaikka mitä. Hugo on tosin tehnyt parhaansa kukkapenkkieni kanssa: viime syksyn kaivuuharrastus on hiukan muuttanut kukkieni paikkoja, ehkä ne ovat paremmat näin, saa nähdä! Nyt näyttää sekaiselta.

Hugon puutarhaharrastus/ lannoitus on ollut tehokasta! Raparperimme ei ole koskaan ollut näin
suuri kuin se nyt jo on, osansa on säännöllisellä jokapäiväisellä lannoittamisella! Jos siis koira hiukan"tuhoaa", löytyy myös hyötynäkökulma - tasainen ja varma lannoitus!

Erityisen jännittävää tänä viikkonloppuna oli seurata Antin kilpailemista Milanossa ratamelonnan Maailman Cupin kilpailuissa. Hermostuin useammin kuin kerran kilpailujen sivujen päivitykseen. Olisin niin kovasti halunnut tietää tilanteen paljon nopeammin kuin se nyt kävi. Lisäksi sivut kaatuivat usein juuri ennen tuloksia... ja tulokset muuttuivat muutaman kerran. Onneksi meidän poikien hyväksi! 

Pitkä odotus päättyy huomenna! 

Antti tulee viikon ajaksi kotiin lepäämään, ehkä hän treenaakin välillä. Tavoitteenani on täyttää hänen ja koko perheeni vatsat hyvällä ruoalla ja herkullisilla jälkiruoilla. Jaksaapa sitten Antti taas kilpailla kahden viikon päästä maailman kovimpia vastaan ja muu perhe jaksaa käydä nämä viimeiset ja vaikeimmat kouluviikot ennen kesälomaa... Pikkupojat laskevat jo päiviä lomaan! Vaikeimpiahan nämä viimeiset viikot ovat: vielä pitäisi jaksaa muutamiin kokeisiin lukea, tiedossa on retkiä, pesäpallo-otteluita opettajia vastaan ja tietenkin niitä kevätjuhlaharjoituksia. Mukavaa ja vähemmän mukavaa!! 

Itselläni on nöyrä pyyntö: suvivirsi ja kaunis kukitustilaisuus koulunsa päättäjälle sekä tietenkin mieleenpainuva valmistujaisjuhla Annalla. Minulle on tilattu rintakorukin valmistumisen kunniaksi, vaikka olen aina ollut sitä mieltä, etten sellaista laita koskaan itselleni! Niin ne mielipiteet muuttuvat ja viisastuvat, kun ikää karttuu (ei välttämättä ole lisääntynyt viisaus, kuten lapsistani joskus tuntuu). Vähän toivon näiden mielipiteiden johtuvan alkavasta murrosiästä! 

Luonnon ihmeitä on lenkkipolkumme pullollaan! Joutsenet ovat rakentaneet pesän ihan rannanläheisyyteen, niiden touhua ja hautomista voi seurata aitiopaikalta. Toivottavasti poikaset saavat rauhan kasvaa, että saisimme ihailla niitä touhuissaan. Joutsenten seurassa pesimäpuuhissa ovat nokikanat ja töyhtöhyypät, kaikki samalla matalikolla.


Löysin myös lenkilläni muutaman vanamonkukan läheisestä lehtometsästä! Harvinaista, sillä yleensä se kukkii vasta kesä-heinäkuussa. En vain saanut siitä kuvaa, puhelimeni ohjelmisto kaatui (sekin siis tänä viikonloppuna) ja kamera siinä sivussa. Onneksi minua on "siunattu" taikasormilla, joilla saan joskus korjattua näitä teknisiä ihmelaitteita. Kamera ja puhelin siis toimii, en vain tiedä yhtään mitä tein sille!

Ihanaa toukokuun alkua sinulle! Toivottavasti saamme pian nauttia hiukan kuivemmista ja lämpimämmistä ilmoista!