Freya - romanialainen löytökoira

Sain eilen olla todistamassa upeaa tilaisuutta. 

Romaniasta saapui illansuussa viisi löytökoiraa Suomeen parempiin oloihin.

Koirat ja koirien saattajat olivat kaikki matkasta väsyneitä, mutta helpotus matkan päättymisestä näkyi jokaisen silmistä- hetken päästä.

Koirista muutamalle oli löytynyt koti jo valmiiksi, osa lähti ihanien vapaaehtoisten mukaan odottamaan omaa uutta kotia. 

Aluksi hyvinkin varautuneiden koirien hännät alkoivat heilua, kun oikeat sylit ja pienet herkkupalat löytyivät ihmisten taskuista. Pitkä odotus, ihmisillä ja koirilla, päättyi syleilyyn ja pian uskaliaimpien kohdalla myös varovaisiin pusuihin.

Syy miksi paikalle eksyin ei suinkaan ollut meille kotiin tuleva koira, vaan vanhempani halusivat tarjota kodin ja rakkauttaan hylätylle.

Ihmisen pahuus eläinkuntaa kohtaan on uskomaton. 

2 miljoonaa koiraa ilman kotia yksistään Romaniassa! Jos ihminen ei pidä huolta koirastaan, miten on sitten lapsien laita?

Maailmasta voi tehdä omilla valinnoillaan meille jokaiselle paremman paikan.

Naistenpankki mainostaa yrityskummiutta, Unicef hakee auttajia erilaisten ohjelmien, kuten Putouksen kautta, Plan mainostaa kummiutta ja Kirkon Ulkomaan apu auttaa SPR:n ohella sodan tai luonnonkatastrofien jalkoihin jääneitä. Ketä sinä autat?

Perheeni on jo usean vuoden ajan antanut Unicefin kautta 12 euroa kuukaudessa lapselle Afrikassa. Muutaman kirjeen olemme saaneet kouluun lähtemisestä ja koulupuvun hankkimisreissusta. Haluan olla kasvoton/ nimetön lahjoittaja, mutta haluan silti auttaa.

Nuorin lapsistani muistutti minua eilen: " tiedätkö äiti II maailmasodan ja talvisodan sekä jatkosodan jälkeen Unicef auttoi myös suomalaisia lapsia? Ruotsalaisetkin antoivat kotinsa sodan jalkoihin jääneille lapsille! Nyt on meidän vuoromme auttaa, meillähän on kaikki ihan hyvin."

Lasten suusta kuulee totuuden, vaikka kyseessä olisikin jo vähän vanhempi lapsi, eikö?

On hyvä muistaa historiaa.. Meitä ennen eläneet sukupolvet ovat tarvineet ja saaneet apua muualta, kun omat voimat eivät ole riittäneet.

Upea auringonpaiste ja lintujen symphonia antakoon tänään meille jokaiselle uusia ajatuksia ja ideoita toistemme auttamiseen!
Freya uudessa kodissa oman luun kanssa


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2020

Minne lapsuus ja leikki katosi?

Voiko äiti olla edes joskus oikeassa?